Saavuttiin eilen New Yorkiin, Henry kunnossa ja minä ihan hirveässä flunssassa. Lentäminen teki olon vielä pahemmaksi, ja en ole ehkä koskaan ollut niin onnellinen kuin olin eilen, kun päästiin hotellille ja pääsin nukkumaan. Nukuinkin sitten samantien 14 tuntia, ja se kyllä auttoi. Korvat eivät ole enää yhtään niin kipeät, kuume on laskenut ja nyt vaivaavat enää lähinnä kurkku ja nenä. Jos ei tänään illalla, niin huomenna aamulla uskaltaudun kyllä uloskin.
En ole nähnyt kaupungista vielä mitään muuta kuin katuja auton ikkunasta. Meille tarjottiin lentokentällä kimppataksia, joka veisin meidät ja muutaman muun suht samalle alueelle. Hinta olisi halvempi kuin normaalitaksilla. Suostuttiin, ja kun käveltiin autolle, olisin vähän ihmettelemistä – meidän “taksi” olikin viisitoistametrinen Hummer -limusiini. En ole ikinä ymmärtänyt enkä sietänyt Hummereita, musta se on yksi rumimmista autoista ikinä, mutta olihan se ihan hienoa, että kyyti lentokentältä hotellille sujui limusiinilla 
Ihan hieno se oli sisältä, täytyy myöntää. En ehkä ollut pukeutunut tilaisuuden vaatimalla tavalla, mutta ei se mitään.
Meidän hotelli on tosi kiva. Alue on kuulemma kiva (itse en tiedä, Henry kävi eilen ostamassa ruokaa ja kertoi), ollaan Upper West Sidella. Huone on pieni, mutta tosi siisti ja mukava, ja meillä on oma WC. Se on tärkeintä. Ja tällä hinnalla se on todella harvinaista, että se on omassa huoneessa eikä sitä jaeta kenenkään kanssa.
Kuvia lisäilen kun niitä on. En tiedä onko meillä johtoa mukana, jotta saisin niitä lisäiltyä koneelle täällä, mutta kotona sitten viimeistään.
